Pettymys treffeillä

Kun tuossa muistelin menneitä treffejä, niin yksi on sellainen, joka on jäänyt lähtemättömästi mieleeni, kirjoitin siitä aikoinaan päiväkirjaani:

 

Potuttaa taas kuin pientä oravaa, kun käpy on jäässä. Tinder. Tarviiko sanoa enempää?

 

Sanon kumminkin. Löysin Tinderistä naisen. Nätti, kiva ja kaikki muut hyvät adjektiivit. Sovittiin treffit ravintolaan yksille. Menin paikalle hyvissä ajoin, odotin, odotin lisää, ja kun daami oli puoli tuntia myöhässä, soitin hänelle. Hän oli kuulemma muistanut ajan väärin. Ehdotti että menisin hänen luokseen, asuu lähellä, ja lupasi tarjota lasin viiniä ja laittaa jotain ruokaa. Ei hyvin alkanut, mutta kun olin valmistautunut niin päätin sitten, että menen käymään.

 

No, tämän tietty saattoi arvata: täysin tunnistamaton tapaus. Ei muistuttanut Tinder-profiilin kuvia lainkaan. Eikä positiiviseen suuntaan. Mieleen tuli Kerttu-täti ryyppyputken jälkeen. Kämppä oli aivan hirveä sikolätti. Likaisia astioita oli siellä täällä, tyhjiä siideritölkkejä, peti petaamatta ja nurkassa oleva imuri ei varmaan ollut nähnyt toimintaa tämän vuoden puolella. Itse tykkään pitää paikat siistinä, niin minulle se oli kauhistus. Daami tietenkin suht mukavasti humalassa ja haisi hielle.

 

Katselin siinä järkyttyneenä, kun hän nosti uunista kärähtäneen pakastepizzan. Puhtaita astioita ei ilmeisesti ollut, niin kaivoi sitten esiin kertakäyttölautaset ja mukit, ja kaatoi halvinta kyykkyviiniä piripintaan. Sanoin, ettei ole nälkä, vaikka maha mourusi. Maistoin viiniä – voitte kuvitella sen halvimman valkkarin maun huoneenlämpöisenä. Asiaa ei auttanut lainkaan se, että kylppäristä hiipi sellainen kissanpaskanhaju, joka tulee, kun kissanhiekkaa ei ole vaihdettu ainakaan pariin viikkoon.

 

Tuskin koskaan on ensitapaamisella, ensimmäisen 15 minuutin aikana, tullut niin varmaa tunnetta, että tästä ei todellakaan tule mitään rakkaustarinaa.

 

Kaiken lisäksi myös seksi oli pettymys.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top