koira hoidossa

Aikuinen tytär reissussa, toi koiransa minulle hoitoon.

 

Ensimmäinen aamu. Olipa kiva herätä, kun joku niin iloisena kömpi viereen ja antoi pusun. Sitten lähdetään yhdessä aamulenkille. Mukavasti karisee unet silmistä raittiissa ilmassa. Päivälläkin tulee mukavasti kotitoimistolla taukoliikuntaa, kun rekku kerjää huomiota. Ja tulee myös happihyppelyt siinä.

 

Viides päivä. Rekku taas herättää pusuttelemalla. Olis voinut nukkua vielä tunnin, mutta pitäähän sen päästä aamupissille ja saada aamiainen.

 

Neljästoista päivä. Se perkeleen piski herätti taas kaksi tuntia ennen kellonsoittoa. Ulkona sataa kaatamalla, mutta pakko sinne on lähteä. Kotona on sitten paskareissun jälkeen kaikki paikat kurassa. Töiden kanssa olis tiukka deadline, mutta rakki vinkuu ihan koko ajan vieressä. En tiedä onko sillä nälkä TAAS vai kaipaako vain viihdytystä. Heitän sille koiranmuonaa kuppiin, katsoo minua halveksuvasti eikä koske niihin. Otan sitten pakastimesta lasagnea ja lämmitän sen. Se sentään kelpaa. Illalla rojahdan sohvalle, raskaan päivän jälkeen, ja avaan oluen. Saman tien se kirppusäkki tulee siihen viereen tuijottamaan, ja vinkumaan sydäntä särkevästi. Ei kun taas pihalle sateeseen.

 

Elämä on pelkkää sen passaamista: koko ajan pitää olla joko laittamassa sille ruokaa, tai viemässä sitä ulos, tai siivoamassa sen jälkiä, tai viihdyttämässä sitä ja jos joskus haluaisi rauhassa istua sohvalla ja nautiskella yhden oluen, niin kauhea vinkuminen.

 

Ihan kuin olisin taas naimisissa.

 

 

  

 

 

1 ajatus aiheesta “koira hoidossa”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top